Danske Bank: Suomen talous kasvaa vielä ensi vuonna kohisten – sen jälkeen kasvua hyydyttävät tutut ongelmat

Danske Bank nostaa kuluvan vuoden talousennustettaan, koska koronaa on saatu kuriin ennakoitua paremmin. Ensi vuoden jälkeen talous palaa normaalille kasvu-uralleen, ellei työllisyyttä saada lisättyä rakenteellisilla muutoksilla.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, ennustavat Danske Bankin ekonomistit. Pankki nostaa ennustettaan, sillä keväällä ennuste kasvulle oli 2,3 prosenttia.

”Olemme nostaneet kasvuennustetta hiukan kuluvan vuoden osalta. Kevät 2021 sujui hieman odotettua paremmin, mikä paransi lähtökohtaa loppuvuodelle 2021. Vuonna 2022 ennustamme talouden elpyvän hyvän kasvuperinnön takia keskimäärin 2,9 prosentin tahtia, vaikka vuoden sisällä nousutahti jo madaltuukin”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuoppamäen mukaan riemu koronasta toipumisesta vaihtuu pian tuttuihin haasteisiin.

”Täytyy myös muistaa, että Suomen bruttokansantuote kääntyi laskuun jo vuoden 2019 syksyllä, eli keväällä 2020 mitattiin neljäs peräkkäinen vuosineljännes supistumista. Kaikki talouden haasteet eivät siis liity koronaan. Suomi selviää kriisistä melko ehjänä, mutta hyvinvoinnin lisääminen edellyttää kestävää talouskasvua. Talouspolitiikan katse pitäisi siirtää työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta nostaviin rakenteellisiin uudistuksiin. Talouskasvu hyytyy 2022 jälkeen ilman panostuksia talouden potentiaaliin.”

Danske Bank ennustaa, että työttömyysaste laskee keskimäärin 7,7 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna keskimääräinen työttömyysaste laskee ennusteessa 7,1 prosenttiin, mitä voi pitää matalana työttömyytenä.

”Hallitus nosti viime vuonna rakenteellisilla toimilla saavutettavien työpaikkojen tavoitteen 80 000:een. Samalla tavoitteen saavuttamiseen annettiin lisäaikaa vuosikymmenen lopulle, eli seuraaville hallituskausille. Toistaiseksi tehdyt toimenpiteet eivät riitä takaamaan työllisyystavoitteen täyttymistä. Jämäkät työllisyystoimet tukisivat talouskasvua lisäämällä työvoiman tarjontaa ja parantaisivat julkisen talouden kestävyyttä. Työmarkkinoille osallistumisaste on tärkeä osa varsinaisen työllisyysasteen nostamisen takana. Työikäisen väestön supistumisen vuoksi myös työperäistä maahanmuuttoa voitaisiin edistää aktiivisemmin.”

Keskuspankit eivät pelkää inflaatiota

Maailmantaloutta on keväästä lähtien päästy avaamaan koronarokotusten myötä. Juuri nyt kasvu eteneekin vauhdilla sekä palveluiden että teollisuuden osalta. Monet globaalien tuotantoketjujen kannalta tärkeät Aasian maat ovat silti edelleen haavoittuvaisia alhaisen rokotusasteen takia.

”Kehittyvien maiden heikko rokotustilanne muodostaa uhan suhdannekehitykselle hieman pidemmällä aikavälillä. Myös länsimaiden puhtaasti itsekkäistä intresseistä käsin olisi tärkeää taata riittävät resurssit rokotteiden tuotantoon ja jakeluun globaalisti. Parhaassakin tapauksessa monissa köyhemmissä maissa yhä jatkuva kamppailu epidemiaa vastaan hidastaa kasvua heikompien kauppavirtojen ja tuotantoketjujen ongelmien kautta. Pahimmassa tapauksessa aktiiviset epidemiapesäkkeet synnyttäisivät uusia virusvariantteja, jotka pystyisivät kiertämään rokotesuojaa ja siten vaarantamaan epidemian hallinnan myös länsimaissa”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Talouden nopea toipuminen on lisännyt huolta inflaation pysyvästä noususta. Keskuspankkien mukaan tavoitteet ylittävä inflaatio on väliaikainen ilmiö.

”Keskuspankit ovat vakuuttaneet suhtautuvansa tilapäiseen inflaatioon kiihtymiseen löysin rantein. Ensimmäinen siirto on osto-ohjelmien rajoittaminen, ja sitä koskeva keskustelu todennäköisesti vauhdittuu syksyllä. Ohjauskoron nostoihin on vielä matkaa. Joka tapauksessa inflaation liiallinen kiihtyminen on yksi maailmantalouden isoja riskejä tällä hetkellä. Markkinoilla ei olla vielä valtavan huolestuneita, mutta riski rahapolitiikan kiristämistarpeen syntymisestä on todellinen.”

Lähde: STT Info